maanantai 5. tammikuuta 2015

Soutua: 1/2 maraton



Soutulaite on kyllä huikea keksintö. Lyhyttä matkaa, pitkää matkaa, intervalleja, osana metconia, vaihtoehtoja on loputtomasti. Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa et harvoin se on kivaa ja ei se ollut sitä nytkään kun tuli soudettua puolmaraton eli 21 100 m. Olen muutamaan otteeseen juossut kyseisen matkan, mutta soutamalla pisin matka ennen eilistä taitaa olla 5 km.

Ennen Helsinki City runeja muistan aina huolellisen valmistautumisen teippaamisineen ja venyttelyineen mutta nyt istuin vain laitteelle ja aloin nykimään. Käytännössä ei tullut edes otettua alkulämpöjä vaan luotin siihen että soutaessa kyllä lämpenee. Ja kyllähän siinä lämpenikin.

Mulla oli kroppa aika tiukasti jumissa edellisen päivän treeneistä ja tuo tahmeus tuntui ekat viisi kilometriä kropassa. Oli jotenkin takkuisia vetoja. Keskivauhti pyöri tässä vaiheessa 2:00-2:05/500 m tuntumilla. Ekan juomatauon pidin 5100 metrin kohdalla ja siinä vaiheessa kyllä vesi maistui. Tämän jälkeen taktiikkana oli soutaa aina neljä kilsaa ja sen jälkeen hörppiä vettä. Vauhti pysyi aika samana seuraavalle pit stopille asti mutta juomatauon jälkeen tapahtui jotain outoa, hetkeksi hävisi voimat käsistä ja alkoi huippaamaan. Pysäytin soudun hetkeksi ja hörppäilin vähän vettä ja poweradea. Sen jälkeen energiat palasi kroppaan ja vedot alkoivat taas tuntua hyvältä. Paukuttelin hyvällä fiiliksellä taas seuraavat 4 kilometriä.

Tämän jälkeen otin aina kahden kilsan välein juomataukoja ja jatkoin puskemista eteenpäin. Kropassa tuntui yllättävän vähän kipua ja jumia, mitä nyt forkut huusi hoosianna ja takapuoli oli aika poltteessa. Viimeinen kilsa meni kiukulla ja loppuaika 1 h 34 minsaa.

Loppupeleissä tää oli enemmän henkinen kuin fyysinen koitos. Älyttömän tylsää painaa puoltoista tuntia putkeen yhtä liikettä. Onneksi oli sentään treenikaveri vieressä painamassa, yksin tuo olisi ollut aika karua kamaa. Fiilikset soudun jälkeen oli luokkaa "ei koskaan enään" mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Soutu-urakka päätti kolmen päivän treeniputken, joka on ollut yksi kovimmista. Kroppa on kuitenkin jo nyt hyvin palautunut nyt lepopäivän aikana ja huomenna takaisin treenien pariin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti