Kahden ja puolen vuoden aikana tämä on ensimmäinen "vamma" mikä estää mulla treenaamiseen. Suurin kestäminen onkin henkisellä puolella, lähes jokapäiväisistä treeneistä on tullut elämäntapa ja nyt tuntuu todella oudolta olla kotona jo viiden jälkeen ja olla tekemättä mitään.
Salilla olen käynyt pari kertaa lähinnä neppailemassa. Raakaleukoja on tullut tehtyä jonkin verran sillä niissä ei alaselkään kohdistu juurikaan painetta. Lauantaina tein niitä 50, parhaillaan kymmenen putkeen joten näköjään tollakin osastolla on tullut kehitystä sillä vuosi sitten sain juuri ja juuri tehtyä kaksi puhdasta raakaleukaa.
Tässä on ollut aikaa analysoida mistä toi vamma syntyi. Maastavedossahan se ensimmäinen vihlaisu tuli, mutta en usko että toi yksittäinen huono toisto aiheutti vammaa vaan taustalla voi olla jotain pidempiaikaisempaa. Nyt pitää käydä rehellisesti omat tekniinat läpi ja varmistaa, että jatkossa selkä pysyy kunnossa. Ja täytyypi sitä varmaan raahautua jonnekin näyttämään tätä....
Loppuvuodesta on tulossa huikeaa settiä cf-rintamalla. Nyt lauantaina Unbroken-kisat (joihin ei itsellä ollut tänä vuonna asiaa), Crossfit Invitational-skabat sekä tietenkin Winter Warin karsinnat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti