Omien tulosten seuraaminen ja tilastointi on meikäläiselle tärkeä motivaatiokeino. On huikea huomata kehittyneensä kun pistää jonkun benchmarkin ajan uusiksi. Tämä toimii myös toisinpäin, jos aika on huonompi kuin vaikka vuosi sitten niin se masentaa ja sitä rupee miettimään onko tehnyt asioita oikein jne. Ei pitäisi tehdä kuitenkaan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisistä treeneistä. Siitä tuli hyvä muistutus tällä viikolla.
Keskiviikko: Jackie
Keskiviikkona tehtiin kisaryhmän kanssa Jackie eli 1000 m soutu, 50 thrusteria tangolla ja 30 leukaa. Pohjilla oli aika raskaat kyykyt mutta en usko, että ne vaikuttivat ainakaan merkittävästi. Vuosi sitten tein Jackien aikaan 9:05 ja nyt aika oli 9:27. Jotenkin aika oli iso pettymys sillä kroppa tuntui liikkuvan paremmin kuin vuosi sitten.
Torstai: Whitten
Kroppa oli romuna keskiviikon seteistä ja lähdin sillä ajatuksella treeneihin että teen setin rauhallisesti palauttavana. Ajatukseksihan se jäi viimeistään siinä vaiheessa kun kello lähti rullaamaan.
Vuosi sitten sain tehtyä neljänneltä kierrokselta boksihypyt tehtyä kunnes 35 minuutin time cap tuli vastaan. Nyt tulos oli tismalleen sama, sillä erolla että juoksumatka oli hitusen pidempi ja time cap oli 35 minuuttia. Eli toisin sanoen vuosi sitten samaan settiin meni viisi minuuttia kauemmin. Jos keskiviikkona masensi niin tämä taas piristi.
Tämä oikeastaan vahvisti ajatukset siitä että voimatasot ja peruskestävyys ovat kasvaneet viime vuodesta, mutta tämmöisissä nopeissa sykäyksissä olin vuosi sitten kovempi. Kaikkea ei voi saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti